Kieli, kulttuuri ja kuuluminen – leirit identiteetin ja itsetuntemuksen tukena

Oman paikan löytäminen ei ole aina helppoa – varsinkaan lapselle, joka erottuu joukosta kielen, kulttuurin tai ulkonäön vuoksi. Kun arjessa koettu erilaisuus ja ulkopuolisuus tuntuvat raskailta, leiritoiminta voi tarjota mahdollisuuden kokea kuuluvuutta ja löytää uusia ystäviä. 

Aina erilainen, aina ulkopuolella?

H. C. Andersenin klassikkosatu Ruma ankanpoikanen on monille lapsuudesta tuttu tarina. Se kertoo ankanpesässä kuoriutuvasta poikasesta, joka erottuu ulkonäkönsä vuoksi muista. Kiusaaminen ja ulkopuolelle jääminen ovat poikaselle arkea, eikä se tunne itseään osaksi muuta ankkalaumaa.

Ruman ankanpoikasen tavoin moni maahanmuuttajataustainen lapsi kasvaa ympäristössä, jossa hän erottuu aina joukosta. Ulkopuolisuuden tunne voi seurata häntä koulussa, kaveripiirissä ja julkisilla paikoilla. Lapseen ja hänen taustaansa saattaa myös kohdistua ennakkoluuloja ja vihamielisyyttä, mikä voi aiheuttaa jatkuvaa henkistä kuormitusta ja vaikuttaa myös kokemukseen osallisuudesta ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta. Samalla lapsen siteet lähtömaan kulttuuriin voivat olla heikot, eikä hän välttämättä tunne sitä omakseen. Oma perhe ja kulttuuriyhteisö voivat myös odottaa lapselta käytöstä, joka on ristiriidassa suomalaisen kulttuurin tapojen kanssa.

Juurettomuus jättää jälkensä

Tutkimuksista tiedetään, että ulkopuolisuuden ja juurettomuuden kokemuksilla on vakavia seurauksia niin yksilön hyvinvoinnille kuin yhteiskunnallekin. Syrjintäkokemukset ja hämmennys omasta identiteetistä voivat johtaa esimerkiksi siihen, että nuori ajautuu hakemaan arvostusta ja hyväksyntää haitallisista ympyröistä. Myös ulkoisesti hyvin pärjäävät maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret voivat sisimmässään kamppailla samojen kysymysten kanssa kuin he, joilla on näkyvämpiä haasteita. Siksi myös heidän on tärkeää saada tukea identiteetin rakentamiseen ja turvallisia esikuvia, joihin samastua.

Leiri voi olla enemmän kuin lomaa

Leirimuotoinen toiminta tarjoaa arkiympäristöstä irrallisen paikan kokea yhteisöllisyyttä ja muodostaa uusia ystävyyssuhteita. Vaikka leiri kestää lyhyen aikaa, sen vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia ja merkittäviä. Parhaimmillaan leirin aikuisten kiireetön läsnäolo ja kannustavat kohtaamiset leirillä auttavat lasta tuntemaan itsensä nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin hän on.

Kesälukioseuran pakolaistaustaisille lapsille ja nuorille suunnatuilla oman äidinkielen ja kulttuurin leireillä lapset saavat leirikokemuksen lisäksi ainutlaatuisen mahdollisuuden viettää aikaa omakielisessä ympäristössä, syventää ymmärrystään kulttuuristaan sekä jakaa kokemuksia muiden saman taustaisten lasten ja aikuisten kanssa. Vertaisryhmässä vietetty viikko ja leirillä opitut myönteiset asiat omasta taustasta tarjoavat lapselle uudenlaista turvaa ja itsevarmuutta, jotka hän voi viedä mukanaan arkeen. Hyvä itsetuntemus on kuin panssari – se ei estä iskuja, mutta suojaa niiden vaikutuksilta.

Aito yhteys syntyy, kun ei tarvitse esittää

Tutkija Brené Brownin mukaan itsensä tunteminen ja hyväksyminen ovat edellytyksiä myös kuulumisen tunteen syntymiselle. Toisin kuin ehkä voisi ajatella, kuulumisen vastakohta ei ole ulkopuolelle jääminen, vaan ”fitting in”, muiden odotuksiin mukautuminen hinnalla millä hyvänsä. Todellinen kuuluminen ei siten ole mahdollista, jos tullakseen hyväksytyksi piilottaa osan itseään tai esittää jotain muuta kuin on.

Andersenin sadussa ankanpoikanen kasvaa lopulta kauniiksi joutseneksi ja oivaltaa, ettei hänessä alun perinkään ollut mitään vikaa. Tarinan tavoin leirimme tarjoavat toivoa lapsille ja nuorille, jotka kamppailevat erilaisuuden tunteiden kanssa. Joskus oman paikkansa löytäminen vie aikaa, mutta jo yhden leiriviikon aikana lapsi voi saada kokemuksen siitä, miltä tuntuu kuulua joukkoon.

Kirjoittaja: Mari Hakala, suunnittelija, Kesälukioseura ry

Kirjoittaja koordinoi Kesälukioseurassa pakolaistaustaisten lasten kulttuuri-identiteettiä tukevia oman kielen ja kulttuurin leirejä sekä vasta maahan muuttaneille nuorille suunnattuja kesälukioita.

Teksti on osa leirijärjestöjen verkoston Leirityön keinoin -kampanjaa.